Kiinnostukseni sukuumme antoi Vilho-isäni sisar, postinhoitaja Hilma Autti piirtelemällä kuviot ja nimitiedot Simo-Pekan sukuhaarasta. Näin tulivat tiedoksi serkustomme, Harju-Auttien, Vuopaloiden, Kemppaisten, Uusi-Auttien ja Järvelinien, perhekunnista.
Siirryin eläkkeelle 1980-luvun alussa ja heti sen jälkeen suoritin sukututkimusta selvittävän kurssin kansalaisopistossa. Siellä tulivat selville tarvittavat ja hankittavat kirjat sekä muut tiedonsaantikanavat. Samoihin aikoihin liityin myös Suomen Sukututkimusseuraan.
Aluksi perehdyin varsin tarkasti Ahvenaisen Rovaniemen historiateoksiin sekä Ervastin ja Kortesalmen Kuusamon historiaa käsitteleviin teoksiin. Piirtelin omia kuvauksia lukemani pohjalta. Viimeisenä vaiheena oli Rovaniemen ja Kuusamon seurakuntien kirkonkirjojen mikrofilmeihin perehtyminen Kouvolan maakuntakirjastossa.
Tutkimuksen taustalla on ollut tieto kenraali Pietari Aleksanteri Auttin matkoista Kuusamossa. Hän on vieraillut sukumme asuinsijoilla Tolvassa, Kesäniemessä ja Aholassa, mutta valitettavasti hänen muistiinpanonsa eivät ole säilyneet. Lisäksi kenraalin poika, maisteri Juhani Autti kertoi, että Rovaniemellä hänen opettajansa oli sanonut Auttien olevan Raudanjokisten kanssa samaa sukua. — Nämä tiedot ohjasivat minua oikeille jäljille ja vahvistivat tutkimukseni suunnan.Tutkimukseni tulokset olen esittelyt Auttin suvun ensimmäisessä sukukokouksessa vuonna 1993. Suvun alkukohtana on pidettävä Rovaniemen Oikaraisen kylässä olevaa Mankisen, Oikaraisen ja Raudanjoen taloja. Täältä suvun historia jatkuu 1700-luvun puolivälissä Kuusamoon ja sieltä vuonna 1843 Auttiin. Pidän tätä sukuketjua aukottomana.
Oletan, että suvun alkuperä on karjalainen. Tämä käsitykseni perustuu siihen tietoon, että Ollin Ollinpoika Raudanjoki (s. n. 1617) oli Olli Mankisen poika. Tuohon aikaan vain karjalaisilla oli sukunimi (Mankinen), mutta muut käyttivät paikan tai talon nimeä, kuten Oikarainen tai Raudanjoki.
Lisätutkimuksia ja tarkistusta vaatisi vielä sukumme perheiden Kuusamon ajan elinolot ja toiminta. Erityisen mielenkiintoista olisi saada tietoa Juhon ja Kaisan ja heidän kolmen poikansa muutosta talvea vasten Kuusamosta Auttiin. Sukusiteiden vahvistamiseen me tarvitsemme jatkuvasti ennakkoluulotonta uteliaisuutta, kysymyksiä ja saatujen tietojen taltiointia sekä kulloinkin sopivaa jatkoselvittelyä.
Itseäni kaduttaa eniten se, että en aikanaan osannut kysyä vanhemmiltani ja sukuni vaiheista tietäviltä asioita, joihin he eivät enää ole vastaamassa.
Lauri Autti
Julkaistu AUTTIn sukulehdessä n:o 1 kesällä 2001