1. MIKÄ ON AUTTI?
Mitä Autti tarkoittaa ja merkitsee? Uskon, että monille tuo kysymys on joskus esitetty. Seuraavassa vastaan siihen ja käsittelen myös nimen taivutusta.
Historiasta tiedetään, että Auttin seutu on vanhaa saamelaisten asuinaluetta, todennäköisesti 1600-luvun alkuun asti. Tältä ajalta on peräisin paikannimiryväs Auttiköngäs, Auttijoki, Auttijärvi, Auttinniemi ja Auttinsuu sekä Auttinjyrhämä. Saamen kielessä on sana ávzi, jonka merkitys on ´rotko, syvä laakso´. Niinpä koko nimen lähtöpaikkana voidaan pitää juuri könkään rotkoaluetta. Autti-alkuisten paikannimien pohjalta on sitten myöhemmin syntynyt myös asutusnimi Autti, joka on käytössä kylän ja talon nimenä sekä myös sukunimenä.
2. MITEN AUTTI TAIPUU?
Autti-nimen taivutuksessa on kahtalaisuutta. Varsinkin ne sukumme jäsenet, jotka ovat jo useiden polvien aikana asuneet Lapin läänin ulkopuolella, saattavat taivuttaa nimeä Autti : Autin, siis astevaihtelussa yleiskielen mukaan kuten sanaa matto : maton. Näin nimeä taivuttavat myös ulkopuoliset, ainakin muualla kuin Pohjois-Suomessa.
Nimen keskellä oleva tt-yhtymä on samaa alkuperää kuin yleiskielen ts-yhtymä, esimerkiksi sanoissa metsä, otsa, katsoa ja karitsa. Peräpohjalaisiin murteisiin on kuitenkin samoille paikoille kehittynyt tt-yhtymä, esimerkiksi mettä : mettän jne. Taivutus ei siis ole samanlainen kuin sanoissa matto : maton ja keittää : keitän, koska näissä sanoissa tt-yhtymän alkuperä on toisenlainen.
Autti-nimen vanhasta ts-muodosta on vahva todiste aikaisemmin esittämäni saamen kielen muoto ávzi. Voidaan siis olla varmoja, että sanan alkuperän ja murteen mukainen taivutus kaikissa yksikön sijamuodoissa on seuraavanlainen: Autti : Auttin : Auttia : Auttiksi : Auttina : Auttisa (yleisk. Auttissa) : Auttista : Authin (yleiskielessä Auttiin) : Auttilla (murteessa myös Auttila) : Auttilta : Auttille (murteessa myös Auttile) ja Auttitta (harvinainen muoto). — Tässä yhteydessä on muistettava, että sukunimen käyttäjähän saa määrätä sen, miten hänen nimeään taivutetaan. — Tuo murteen mukainen vaihtelematon kanta on alkuperäinen.
3. AUTTI, UUSI-AUTTI JA HARJU-AUTTI SUKUNIMINÄ
Lauri Auttin laatimasta sukumme esipolvien historiasta käyvät ilmi kaikki sukumme käytössä olleet vanhimmat sukunimet: Ahola, Kesäniemi, Oikarainen ja Ingeröinen. Niiden taustoja en tässä yhteydessä käsittele, vaan otan esille suvun miespuolisten jäsenten kautta periytyvät sukunimet Autti, Uusi-Autti ja Harju-Autti.
Sukunimen käyttö oli maassamme pakollista vasta vuoden 1921 voimaan tulleen sukunimilain myötä. Sitä ennen esimerkiksi Pohjois-Suomessa käytäntö oli vaihteleva, ja nimi voi vaihtua usein asuinpaikan mukaan. Uusi asukas saattoi tuoda entisestä asuinpaikasta nimen mukanaan tai saattoi ottaa uuden asuinpaikan olemassa olevan nimen itselleen. Hyvä esimerkki tästä on esi-isämme Juho, joka Kuusamossa ehti käyttää kolmea nimeä, Aholaa, Kesäniemeä ja Oikaraista. Auttissa perheen nimeksi tuli Ingeröinen talon nimen mukaan. Autti-nimeä Juho ja Kaisa eivät ehtineet käyttää, mutta silti heitä voidaan pitää sukumme esivanhempina.
Edellä olevasta onkin syytä huomata, ettei sanaa sukunimi oikeastaan olisikaan tarpeen käyttää noin vaihtuvista nimistä. Eiväthän ne kerro mitään todellisesta yhteydestä johonkin sukuun. Nimet paremminkin ovat lisänimiä, jotka liittävät ihmisen taloon ja asuinpaikkaan. Koko nykyinen yhteen liittävä sukunimen käsite alkoi vakiintua 1800-luvulla yhdessä kansallisen identiteetiin vahvistumisen myötä.
Auttin ensimmäinen pysyvä talo on Ingeröinen, kirjoituksessa myös Inkeröinen ja myöhemmin sukunimenä Ingerö. Eri asiakirjoista on nähtävissä, että jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella talon rinnakkaisnimenä käytettiin myös Autti-nimeä. olihan talossa myös kaksi osaa ja asukkaina eri perheitä. Vaihtuvien lisänimien kirjavuudesta aiheutui sekaannuksia, joten Rovaniemen pitäjänkokous määräsi
3. helmikuuta 1869, että jokaisella piti olla sukunimi, jota ei saanut vaihtaa.
Isojakotoimituksessa 1870-luvulla Ingeröisen talo jaettiin lopullisesti kahtia, ja toisen puolen nimeksi tuli virallisesti Autti. Samasta syystä nimi tuli 1880-luvulta käyttöön myös sukunimenä. Juhon ja Kaisan kolmesta pojasta nimen ottivat käyttöön Juho Heikki (1834—1905) ja Simo Pekka (1840—1893). Keskimmäinen veljeksistä eli Antti (1836—1881) sen sijaan säilytti nimenään Ingeröinen, koska hän oli mennyt taloon vävyksi vuonna 1861. Näin Autti-sukunimi on otettu käyttöön paljon ennen varsinaista sukunimilakia. — Nimi ei kuitenkaan yhdistänyt kaikkia veljeksiä.
Kuten muusta historista tiedämme, taloa jaettiin myöhemmin. Simo Pekka perusti oman talonsa Autti-Harjun eli Uusi-Auttin. Talon jakoivat sitten 1900-luvun alussa hänen poikansa: Juho Heikille (1866—1904) jäi Uusi-Autti ja Pekka Aukusti (1879—1962) otti oman talonsa nimeksi Harju-Autti.
Sukuniminä Harju-Autti ja Uusi-Autti ovat olleet käytössä 1910-luvulta lähtien. Tässä yhteydessä on huomattava, että Simo Pekan nuorin poika Aapo Vilho (1884—1936) säilytti sukunimenään Autti, koska hän isänsä kuoleman (1893) jälkeen muutti äitinsä mukana Rovaniemelle. Myös Pekan vanhin poika Aarne (1903—1989) palasi Autti-nimen käyttöön. Näin siis Autti-nimen käyttäjiä on sekä Juho Heikin että Simo Pekan sukuhaarassa.
Antin jälkeläisille Ingeröinen-nimi ei periytynyt, vaan sukuhaaran miespuolisten jäsenten kautta periytyväksi nimeksi tuli Misikangas Matilda-tyttären (1870—1920) miehen Erkki Misikankaan (1869—1953) sukunimen mukaan. Sukumme käyttämien sukunimien periytyminen voidaan yhteenvetona kuvata seuraavasti:
| Sukuhaara | Sukunimi |
|---|---|
| 1. Juho Heikin (1834—1905) jälkeläiset | |
| 2. Antin (1836—1881) jälkeläiset, nimenä Ingeröinen, joka ei periydy. | Autti |
| — Tyttären Matildan (1870—1920) jälkeläiset | |
| 3. Simo Pekan jälkeläiset | Misikangas |
| 3.1. Heikin (1886—1881) jälkeläiset | |
| 3.2. Pekan (1879—1962) jälkeläiset | Uusi-Autti |
| — paitsi Aarnen (1903—1989) jälkeläiset | Harju-Autti |
| 3.3. Vilhon (1884—1936) jälkeläiset | Autti |
4. NIMIEN OIKEINKIRJOITUS
Edellä jo kuvasin Autti-nimen taivutusta, mutta kaksioisaisten nimien oikeinkirjoitukseen liittyy vielä kysymys, kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen. Harju-Autti vai Harjuautti, Uusi-Autti vai Uusiautti? — Nämä nimityypithän ovat Pohjois-Suomessa varsin yleisiä, koska ne ovat muodostuneet lohkottujen tilojen nimistä. — Oikeinkirjoitussääntöjen mukaan tällaiset nimet tulisi kirjoittaa yhdysmerkillä ja loppuosa isolla alkukirjaimella, koska se on erisnimi.
Harju-Autti-nimen 1910-luvun merkinnät ovat asiakirjoissa muotoa Harju-Autti, mutta 1920-luvulta lähtien jostakin syystä kirjoitusasuksi on vakiintunut Harjuautti. Tämä kirjoitusasu on esimerkiksi virkatodistuksissa ja se on siirtynyt moniin nykyisiin rekistereihin, vaikka nimen haltija kirjoittaa sen yhdysmerkkiä käyttäen.
Uusiautti-nimeä ei asiakirjoissa taas koskaan ole kirjoitettukaan erikseen, vaan aina yhteen. Kuitenkin huomattava osa sukunimen haltijoista kirjoittaa nimensä Uusi-Autti.
Monille virkatodistuksen ja oman käytännön ristiriitaisuus ovat aiheuttaneet kysymyksiä, jopa vaatimuksia siitä, että on valittava jompikumpi. Niinpä osa Harju-Autteista ja myös Uusiautteista on virallisesti vahvistuttanut välimerkillisen kirjoitusasun. Nämä muutokset näkyvät tilastoissa, kuten erikseen tulee esille.
Koko suku ei virallisesti voi tällaista nimen kirjoitusasun muutosta tehdä, vaan se on tehtävä perheittäin. Hakemus osoitetaan lääninhallitukselle ja muutoksen hinta on noin 30 euroa perheeltä. Päätöksestä ei tarvitse ilmoittaa lehdessä.
5. SUKUNIMIEN MÄÄRÄ
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan (27.10.2011) mukaan sukumme nimiä on ollut ja on käytössä nykyisin seuraavasti:
| Autti | Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Nykyisenä nimenä | 230 | 103 | 127 |
| Entisenä nimenä | 63 | 63 | |
| Kuolleilla | 68 | 31 | 37 |
| Yhteensä | 361 | 134 | 227 |
| Uusi-Autti | Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Nykyisenä nimenä | 22 | 10 | 12 |
| Entisenä nimenä | alle 5 | 10 | 2 |
| Yhteensä | 27 |
| Uusiautti | Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Nykyisenä nimenä | 46 | 21 | 25 |
| Entisenä nimenä | 20 | 7* | 24 |
| Kuolleilla | 20 | 12 | 8 |
| Yhteensä | 86 |
| Harju-Autti | Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Nykyisenä nimenä | 33 | 16 | 17 |
| Entisenä nimenä | alle 5 | 4 | |
| Kuolleilla | alle 5f | 1 | |
| Yhteensä | 43 | 11 | 12 |
| Harjuautti | Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Nykyisenä nimenä | 31 | 18 | 13 |
| Entisenä nimenä | 39 | 15 | 24 |
| Kuolleilla | 87 | ||
| Yhteensä | 362 |
*Harjuauttien ja Uusiauttien kohdalla kiinnittää huomiota se, että ne ovat tilastoissa entisinä niminä myös miehillä. Kaikki tapaukset ovat tiettävästi sellaisia, jotka ovat vahvistuttaneet kirjoitusasuiksi erikseen kirjoitettavat Harju-Autti ja Uusi-Autti, joten yhteenkirjoitetut näkyvät entisinä niminä. Harjuauttien ja Uusiauttien naisten entisissä nimissä ovat mukana sekä nimensä kirjoitusasun vahvistuttaneet että avioliiton myötä sukunimensä vaihtaneet.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi
6. SUKUNIMI AUTTILA – ERI SUKUA
Väestörekisteritietojen mukaan 12 henkilöllä käytössä on myös sukunimi Auttila. Entisenä nimenä se on 6:lla, samoin ollut 6:lla nyt jo kuolleella. Nimi esiintyy myös joskus julkisuudessa liikelaitosten nimissä.
Tämä Auttila-nimi ei ole sukumme nimi, joten sen kantajat eivät kuulu sukuumme. Yksi suvun jäsen kertoi minulle nimen historiasta sähköpostitse 27.2.2011 seuraavasti: Auttila-nimi on otettu käyttöön tamperelaisen Andersson-nimen tilalle 1920-luvulla. Hänen tietämänsä mukaan suvussa olisi haluttu ottaa nimi Autti, mutta se ei ollut mahdollista, koska Autti-nimi oli suojattu. – Suvun jäsen ei tiennyt, miksi juuri tuo nimi olisi haluttu Anderssonin tilalle.
– Meillä Auttin suvussa on kerrottu henkilöstä tai henkilöistä, jotka joskus olisivat liikkuneet Auttikönkäällä ja Auttissa, ihastuneet paikkaan ja sen vuoksi halunneet sen sukunimekseen. Ilmeisesti joku tällainen tilanne on Auttila-nimen taustalla. Nimen käyttöön ottaminen on tapahtunut juuri sukunimien vilkkaan muutoksen ja vaihtamisen aikaan.
Marketta Harju-Autti
Esitelmä ensimmäisessä sukujuhlassa
7.8.1993
Tilastotiedot päivitetty 27.10.2011 ja lisätty tieto Auttila-nimestä.