Sukuseura

Muistoja jäsenrekisterin tekemisestä

Aloittaessamme sukukokouksen puuhaamista helmikuussa 1993 lupauduin tekemään sukukansioon sukulistat. Lupaustani tehdessä olin nähnyt Auttin Laurin tekemät sukuselvitykset. Auttin Aulikki lupautui kaivamaan tietoja Rovaniemen kirkkoherranviraston arkistosta.

En tiennyt mihin lupauduin. Keväällä olin vielä pankinjohtajan työssäni Osuuspankissa. En tiennyt, minkälaiseen muotoon sukutiedot pitäisi tehdä — mutta rohkeasti vain töihin. Huhtikuussa sovin pankin kanssa, että sanoudun irti ja lopetan työni juhannukseen mennessä. Onni-setäni ilmoitti, että hän ei haluaisi enää jatkaa ravintolatointaan kesälläkään, koska ravintola oli ollut kiinni talven. Minä ilmoitin, että minä voisin yrittää. Otin ravintolan haltuuni toukokuussa 1993 ja kaikki oli opettelua. Alkukesän olin päivät pankinjohtajana ja illat ravintolassa.

Aulikki toimitti hankkimansa sukutiedot. Myös muualta tuli sukutietoja pitkät listat. Kesä jatkui siten, että olin tiivisti työssä ravintolassa. Alkukesästä kuitenkin sain hankittua sukuseuralle sukututkimusohjelman, jonka avulla voisin tallentaa tiedot koneelle ja tulostaa ne sieltä. Tietokonettanikin piti laajentaa. Ohjelma ei aluksi toiminut sovitun mukaan ja aikaa oli vähän.

Tallensin tietoja suvusta ravintolatyöni jälkeen eli aloitin tallennuksen kellon kahden kolmen aikaan yöllä ja jatkoin heti aamulla ennen ravintolan avautumiseen, kello kahteentoista. Yöllä minulla oli kiire mennä nukkumaan ennen kuin vaimo herää, jotta hän ei toruisi minua, kun väsytän itseni täysin. Kuitenkin jo yhdeksältä olin naputtelemassa konettani.

Sukurekisterissämme on yli 2000 nimeä. Jokaiselle on erikseen pitänyt löytää isä, äiti ja mahdollinen aviopuoliso ja nämä tiedot on osoitettava koneelle. Hauskojakin hetkiä oli, kun oli samannimisiä ja samoihin aikoihin syntyneitä, kuten nimi Auttin Aapo. Olin kirjoittanut pitkät pätkät Aapon lapsia ja heidän lapsiaan, kun huomasin, että olin kohdistanut nimet suvun väärälle Aapolle. Muistinhan lapsuudestani Juhon Aapon, joka ei ollut naimisissa, ja nyt olin vahingossa antanut hänelle lapset ja vaimon. — Surullisiakin tuntemuksia koin ja jopa kyynel tuli silmään, kun kirjoittelin perheestä, jossa ainakin kolme ensimmäistä lasta olivat kuolleet melkein heti syntymän jälkeen.

Suvun tunteminen on myös antanut yllättäviä kokemuksia, esimerkiksi tapasin ravintolassani nuoren miehen, joka maksoi ostoksensa pankkikortilla. Totesin hänelle, että oletko sinä sen ja sen poika. Onko isäsi siirtynyt rajan toiselle puolelle silloin ja silloin? Nuori mies katsoi minua ihmeissään kuin aaveen nähneenä. Enhän minä toki häntä muuten olisi tuntenut, mutta olin tuona aamuna kirjoittanut häntä koskevat tiedot koneelleni. — Näin sukulaiset ovat tulleet tallennustyöni kautta tutummaksi.

Kaikkien teknisten selvittelyjen ja sukuselvittelyjen jälkeen lopulta sain tiedot tallennettua tiedostoksi, ja sukukokouskin oli jo muutaman päivän päässä. Oli tulostamisen vuoro. Minulla oli käytössä senaikainen jokseenkin hyvä tulostin, mutta armottoman hidas. Koneenhan piti tulostaa monta sataa sivua tekstiä. Minulla ei ollut aikaa odottaa tulostamista. Niinpä jätin koneen yksin tulostamaan ja lähdin töihin. Ilmoitin kotijoukoille, että laittakaa lisää paperia koneelle, jos se sattuu loppumaan. Jännitystä oli ilmassa.

Paria kolmea päivää aikaisemmin tulosteet olivat valmiit. Luovutin materiaalin Aulikille, joka sitten kopioi Hannun, Päivin ja.. kanssa ja tekivät kansiot valmiiksi. Useita tuhansia sivuja.

Vuosien myötä tiedoisssa on havaittu jonkin verran virheiä, jotka on toki korjattu, mutta nykyisessä muodossa sukukansion monistaminen ja korjattujen sivujen toimittaminen kansion omistajille on mietittävä uudelleen. Olisikohan Internet tähän ratkaisu?

Arto
Sukurekisterinhoitaja

Julkaistu AUTTIn sukulehdessä n:o 1 kesällä 2001

Säännöt

1. § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Auttin sukuseura ry, jonka kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toimialue koko maa. Sukuseura on perustettu Auttissa 7.8.1993. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi.

2. § Tarkoitus ja toiminta

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnnetta jäsentensa keskuudessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura pyrkii
– järjestämään yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita seuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia
– keräämään ja arkistoimaan sukua koskevaa tietoutta sekä saattamaan sitä jäsentensä tietoon
– harjoittamaan sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa sekä
– pitämään luetteloa jäsenistä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan testamentattua tai lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

3. § Jäsenet

Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta polveutuu Auttin suvusta tai on avioliiton kautta sukuun liittynyt. Suvun esivanhemmat ovat Juho Juhonpoika (1808—1875) ja Kaisa (1807—1861) Ingeröinen.

Sukuseuran jäsenet hyväksyy sukuneuvosto.
Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti sukuneuvostolle tai sen esimiehelle taikka ilmoittamalla eroamisesta sukuseuran kokouksessa.

Varsinaisilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sukukokous. Sukuneuvosto voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai muun vastaavan syyn aiheuttaman maksykyvyn heikentymisen perusteella.

Sukuseuran ainaisjäseneksi katsotaan jäsen, joka yhdellä kertaa suorittaa jäsenmaksun kymmenkertaisena.

Seuran jäsenen alle 18-vuotiaat lapset voivat liittyä seuraan nuorisojäseninä, jotka ovat vapaat jäsenmaksusta ja joilla ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.
Sukuneuvoston esityksestä sukukokous voi kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa.
Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

Sukuseuran jäsenluetteloa pitää sukuneuvosto.

4. § Sukuneuvosto

Sukuseuran asioita sen hallituksena hoitaa sukuneuvosto, joka valitaan vuosikokouksessa.

Sukuneuvostoon kuuluu puheenjohtajan, jota kutsutaan esimieheksi, ja varapuheenjohtajan, jota kutsutaan varaesimieheksi, lisäksi vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä ja heidän varajäsenensä. Jäsenet pyritään valitsemaan siten, että he edustavat tasapuolisesti kaikkia kolmea sukuhaaraa ja suvun nykyisiä asuinpaikkoja. Sukuneuvosto valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Sukuneuvoston kokoontuu esimiehen tai hänen estyneenä ollessaan varaesimiehen kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi sukuneuvoston jäsentä sitä vaatii.

Sukuneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, esimies tai varaesimies mukaanluettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Asian mennessä tasan ratkaisee esimiehen mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Sukuneuvoston kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.

5. § Sukuseuran nimen kirjoittaminen

Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran esimies tai varaesimies jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

6. § Tilit

Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi ja toimintakausi on sukukokousten välinen aika. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja sukuneuvoston vuosikertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen sukukokouksen pitämisajankohtaa. Tilintarkastajien lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on jätettävä sukuneuvostolle viimeistään kuukausi ennen sukukokouksen ajankohtaa.

7. § Seuran kokoukset

Seuran kokouksen kutsuu koolle sukuneuvosto. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu Rovaniemellä ilmestyvässä sanomalehdessä.

Seuran varsinainen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan sukukokouksiksi pidetään joka viides vuosi sukuneuvoston määräämänä päivänä huhti-syyskuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun sukuneuvosto katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä sukuneuvostolta erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä erityisesti vaatii.

Seuran kokouksessa on jokaisella edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä ja ainais- ja kunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muuten päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

8. § Sukukokous

Sukuneuvoston koollekutsumassa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus;
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot sukukokousten väliseltä ajalta;
6. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksut seuraavalle toimintakaudelle;
8. valitaan sukuneuvoston esimies, varaesimies ja muut sukuneuvoston jäsenet;
9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi toimikaudeksi;
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran sukukokoukseen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjalliesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

9. § Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on ilmoitettava sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta.

Sukuseuran purkautuessa seuran varat käytetään seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.